harraste E L E K T R O N I I K K A

SISÄLTÖ
MILJOONALAATIKKO
Sekalaista elektroniikkaharrastajan tarvitsemaa tietoa, taulukoita, laskukaavoja, yms.
KIRPPIS
Elektroniikkaharrastajan kauppapaikka.
PIIRROSMERKIT
Elektroniikan, sähkötekniikan ja rakenussähköpiirrustusten piirrosmerkkejä.
RAKENNUSOHJEET
Kytkikset, piirilevykuvat, ja muut rakenteluohjeet pariin elektroniikkaprojektiin.
ARTIKKELIT
Elektroniikasta ja sähköstä yleensäkin, kirjoittelemiani juttuja, asiasta ja asian vierestä.
U.K.K.
Usein Kysytyt Kysymykset.
KÄRY KÄVI
Enemmän tai vähemmän hauskoja tapahtumia elävästä elämästä.
SALAISET PAHEET
Elektroniikkaharrastajan salaiset paheet... sovellettavissa omalla vastuulla.
LINKIT
Linkkejä sinne ja tänne.
PALAUTE
Näihin sivuihin liittyvä palaute, sekä elektroniikkaan liittyvät kysymykset tänne.
ETUSIVULLE

 


Poistututtaako?
Muutakin löytyy
kuin vain
elektroniikkaa.
Julkaistu:6.6.2011
Muokattu: 
KiCad OPAS
Osa 3 - Kytkentäkaavion piirtäminen

KiCad-oppaan kolmas osa on sitten ilmestynyt, ja kuten edellisessä osassa kai jo vähän lupailinkin, tässä osassa voidaan päästä jo hieman piirtelemäänkin. Mutta! Sitä ennen ... hullua on hauskaa pitää jännityksessä, vai miten se sanonta nyt meni. Kytkentäkaavioeditori eeschema pitää sisällään monta nuppia ja vipua, joiden toimintaan on syytä perehtyä, ennen kuin tositoimiin pääsemme.

Työkalupalkit
Suurin osa piirtämisessä tarvittavista toiminnoista löytyy työkalupalkeista, joita on kolme, piirtoalueen vasemmalla, oikealla ja yläpuolella.

Vasen työkalupalkki
Piilota/näytä pisterasteri
Show Grid
Valitsee, näytetäänkö piirtoalueen taustalla pisterasteri. Rasteria käyttämällä on helpompi kohdistaa kytkikseen lisättäviä komponentteja samalle pysty/vaakalinjalle.
Mittayksiköt tuumina
Units = Inch
Mittayksikkönä tuumat. Tämä kannattaa yleensä olla piirrettäessä valittuna, koska komponenttikirjastojen komponentit ovat tuumajaollisia.
Mittayksiköt millimetreinä
Units = mm
Mittayksiköinä millimetrit.
Vaihda kursori
Change Cursor Shape
Valitsee, näytetäänkö kursoria seuraavat koordinaattiviivat. Tätä käyttämällä on helpompi kohdistaa kytkikseen lisättäviä komponentteja samalle pysty/vaakalinjalle.
Piilotettujen nastojen näyttö
Show Hidden Pins
Näyttää komponenttien piilotetut nastat, esim. operaatiovahvistimen käyttöjännitenastat.
Piirrä johtimet vapaalla kulmalla
Draw lines H, V or 45 deg only
Tämän ollessa valittuna, voi johtimia piirrellä vain pysty- ja vaakasuuntaisesti. Jos ei ole valittuna, johtimet voi piirrellä mielivaltaisesti, mihinkä tahansa kulmaan.

Yläreunan työkalupalkki
Uusi kytkentäkaavioprojekti
New schematic project
Avaa uuden kytkentäkaaviopohjan. Projektinhallinnassa perustettua projektia tehtäessä tätä ei yleensä tarvita, mutta jos olet piirtämässä pelkkää kytkistä, tätä voi käyttää.
Avaa kytkentäkaavioprojekti
Open schematic project
Avaa olemassa olevan *.sch tiedoston.
Tallenna kytkentäkaavioprojekti
Save schematic project
Tallentaa avoinna olevan kytkiksen.
Sivun asetukset
Page settings
Avaa asetusikkunan.
Avaa kirjastoeditori
Go to library editor
Avaa kirjastoeditori työkalun, jolla pystyy luomaan tai muokkaamaan komponenttikirjaston komponentteja. Tästä tulee joskus myöhemmin oma sivunsa KiCad-opaaseen.
Avaa kirjastoselain
Go to library browse
Avaa kirjastoselaimen, jolla pystyy selaamaan ja valitsemaan komponentteja kytkikseen.
Navigoi kytkentäkaaviohierarkiaa
Schematic hierarchy navigator
?
Leikkaa valittu osa
Cut selected item
Leikkaa liimaa työkalu, jolle en ole vielä keksinyt järkevää käyttöä. Komponentin siirtoon tätä ei tarvita.
Kopioi valittu osa
Copy selected item
Katso edellinen.
Liitä
Paste
Katso edellinen.
Peru viimeisin toiminto
Undo last edition
Se tavanomainen "eikun"-nappi.
Tee peruttu toiminto uudelleen
Redo the last undo command
Se tavanomainen "eikunsittenkin"-nappi.
Tulosta kytkentäkaavio
Print schematic
Avaa tulostusikkunan.
Avaa Cvpcb
Run Cvpcb
Avaa kotelonvalintaohjelman. Tästä lisää oppaan seuraavissa osissa.
Avaa Pcbnew
Run Pcbnew
Avaa piirilevysuunniteluohjelman. Tästä lisää oppaan seuraavissa osissa.
Lähennä
Zoom +
Zoomaustyökalu. Cad-tyylisissä piirto-ohjelmissa yleinen tapa, zoomaus hiiren rullaa pyörittämällä, toimii myös Kicad:issa, ja on omasta mielestäni kätevin tapa kytkiksen zoomaamiseen.
Loitonna
Zoom -
Katso edellinen.
Piirrä uudelleen
Redraw
Komponenttien siirtely ja poistaminen jättää monesti ruudulle "roskia". Uudelleenpiirrätys siivoaa roskat pois.
Sovita kytkentäkaavio näytölle
Autozoom
Zoomaustyökalu joka sovittaa kytkislehden ikkunan kokoon sopivaksi. Tämä on kätevä työkalu esimerkiksi silloin, kun haluat nähdä, miltä kytkis näyttää kokonaisuudessaan.
Etsi komponenttejä ja tekstiä
Find components and text
Hakutyökalu joka etsii hakusanan mukaista tekstiä ruudulta, ja siirtää hiiren kursorin löytyneen sanan päälle.
Liitostiedoston luonti
Netlist generation
Avaa ikkunan, jolla Netlist-tiedosto luodaan.
Lisää selitteet
Schematic annotation
Työkalu kytkiksen komponenttien tunnuksien automaattiseen korjaukseen. Komponentteja lisättäessä, esimerkiksi, kaikki kytkikseen lisättävät vastukset saavat tunnuksen R?. Nämä tunnukset voi korjailla yksitellen käsityönäkin, mutta tällä työkalulla saadaan tunnukset korjattua automaattisesti muotoon R1, R2, R3, jne.
Kytkentäkaavion sääntötarkastus
Schematic electric rules check
Avaa työkalun joka etsii kytkentäkaaviosta sähköisiä virheitä.
Materiaaliluettelo ja/tai ristiviitteet
Bill of material and/or crossreferences
Työkalu komponenttiluettelon luomiseen.

Oikea työkalupalkki
  Poistaa valittuna olevan työkalun käytöstä, eli palauttaa hiiren kohdistimen normaaliksi nuoleksi.
Hierarkiassa ylös/alas
Hierarchy Push/Pop
?
Lisää komponentti
Add components
Uuden komponentin lisääminen kytkentäkaavioon. Tästä tarkemmin edempänä tällä sivulla.
Lisää jännitesyöttö
Add powers
Lisää kytkentäkaavioon liitos käyttöjännitteeseen tai nollatasoon. Aktivoi työkalu ja klikkaa kytkentäkaaviosta kohtaa, johon haluat liitoksen luoda. Tällöin avautuu valintaikkuna, josta valitaan, mihinkä käyttöjännitteeseen liitos tehdään.
Lisää johdin
Add wires
Johtimien piirto. Aktivoi työkalu. Klikkaa johtimen aloituskohtaa. Klikkaile tarvittaessa välipisteitä, jotta saat johtimen menemään sieltä mistä haluat. Klikkaa lopuksi johtimen päätöskohtaa, jolloin piirto päättyy. Alku- ja loppukohtien tulee luonnollisesti olla komponenttien liitospisteissä tai olemassa olevissa johtimissa. Kesken olevan johtimen piirron voi perua ESC-näppäimellä,tai hiiren oikealla avautuvasta valikosta.
Lisää väylä
Add bus
Väylän piirto. Toimii kuten johtimen piirto.
Liitä johdin väylään
Add wire to bus entry
Tällä luodaan liitospiste (45-asteen kulmassa oleva johtimen pätkä) jolla johdin liitetään väylään. Aktivoi työkalu. Klikkaa kytkispohjalla, jolloin liitos jää "kiinni" kursoriin. Toinen klikkaus lukitsee liitospisteen paikalleen. Huomaa että tämän lisäksi väyläliitokset on merkattava "Lisää väyläliitoksen nimi" työkalulla, ennen kuin toimiva yhteys väylän kautta on syntynyt.
Liitä väylä väylään
Add bus to bus entry
Tällä työkalulla lisätään kahden väylän liitoskohta.
Merkitse liitos kytkemättömäksi
Add no connect flag
Tällä merkataan käyttämättömiksi sellaiset komponenttien kytkentäpinnit, joita ei ole tarkoitus kytkeä mihinkään (esim. mikropiirien käyttämättömät koivet). Nämä merkinnät on tehtävä, koska muuten sääntötarkastus työkalu herjaa puuttuvista kytkennöistä.
Lisää väyläliitoksen nimi
Add wire to bus label
Kun johtimia liitetään väylään, on jokainen liitokseen päättyvä johdin nimettävä. Aktivoi työkalu. Klikkaa nimettävän johtimen päällä. Anna avautuvan ikkunan Text-kenttään liitoksen nimi ja klikkaa OK tai kuittaa enterillä. Syntynyt liitos jää "kiinni" kursoriin, josta se seuraavalla klikkauksella lukitaan haluttuun johtimeen.
Lisää globaali liitos
Add global label
?
Lisää liitos
Add junction
Yleensä KiCad osaa lisätä kahden johtimen risteyskohtaan liitoksen automaattisesti, mutta joskus voi olla tarve kertoa, että nämä kaksi johdinta kuuluu olla kytköksissä toisiinsa. Tällä työkalulla saadaan luotua liitostäplä haluttuun johdinristeykseen.
Lisä hierarkinen lehti
Add hierarchical symbol (sheet)
?
Lisää luotava nastalehti tuomalla hierarkinen nimiö lehdeltä
Import glabel from sheet & create pinsheet
?
Hierarkinen nasta lehteen
Add hierachical pin to sheet
?
Lisää viiva tai monikulmio
Add graphic line or polygon
Simppeli piirtotyökalu, jolla kytkispohjalle saadaan piirrettyä sellaisia viivoja, joilla ei ole mitään sähköistä merkitystä. Aktivoi työkalu. Eka klikkaus kytkispohjalla lukitsee viivan alkupisteen, toinen, kolmas, jne. klikkaus lukitsee viivan loppukohdan ja aloittaa uuden viivan. Piirron voi lopettaa tuplaklikkauksella, ESC-näppäimellä, tai hiiren oikeasta avautuvasta valikosta.
Lisää tekstiä
Add graphic text (comment)
Aktivoi työkalu. Klikkaa kytkispohjan päällä. Kirjoita avautuvan ikkunan Text-kenttään haluttu teksti ja klikkaa OK tai kuittaa enterillä. Teksti jää "kiinni" kursoriin, josta se seuraavalla klikkauksella lukitaan haluttuun kohtaan kytkispohjalle.
Poista kohteita
Delete items
Pyyhekumi, jolla saadaan klikkailtua pois johtimia, komponentteja, sekä kaikkia muitakin kytkispohjalle tehtyjä elementtejä.

Hiiren oikean napin valikko
Hiiren oikeanpuoleisen napin takaa aukeavasta valikosta löytyy useita kytkentäkaavion piirrossa tarpeellisia toimintoja. Osa valikon toiminnoista on aina samoja, ne ovat valikon alaosassa. Valikon ylemmät toiminnot vaihtelevat sen mukaan, millä kohdalla kytkentäkaaviota hiiren oikeaa klikkaa.

Valikon perustoiminnot
Keskitä
Center
Siirtää klikatun kohdan keskelle näyttöä.
Lähennä/Loitonna
Zoom +/-
Kytkistä voi zoomeilla näistä, mutta kuten jo edellä tuli todettua, hiiren rullan pyörittely on siihen kätevin tapa.
Suurennoksen valinta
Zoom Select
Nuolesta avautuvasta sivuvalikosta löytyvät yleisimmät zoomauskertoimet.
Sovita koko näytölle
Auto
Sovittaa zoomauksen sellaiseksi, että koko kytkis mahtuu ikkunaan.
Piirrä uudelleen
Redraw
Komponenttien siirtely ja poistaminen jättää monesti ruudulle "roskia". Uudelleenpiirrätys siivoaa roskat pois.
Pisterasterin valinta
Grid Select
Nuolesta avautuvasta sivuvalikosta valitaan kohdistuksessa käytettävä rasteri. Eli jos haluat vaikkapa tekstin sijainnin kohdistaa tarkemmin, valitse käyttöön pienempi rasteri.
Sulje
Close
Sulkee valikon.

Johtimien, kytkentäpisteiden ja väyläliitosten toiminnot
Murra johdin
Break Wire
Tällä työkalulla tehdään johtimeen katkos. Katkos ei ole sähköinen, vaan se on katkaisumerkki jota voidaan käyttää alempana esitellyn "Poista Yhteys"-toiminnon kanssa.
Poista liitos
Delete Junction
Johdinten liitoksen päällä käytettynä poistaa valitun liitoksen. Ei poista liitokseen tulevia johtimia.
Poista solmu
Delete Node
Johdinten liitoksen päällä käytettynä poistaa valitun liitoksen, sekä liitoksen tulevat johdinviivat johdinten ensimmäisiin mutkiin saakka.
Poista yhteys
Delete Connection
Johtimen päällä käytettynä poistaa valitun johtimen aina seuraavaan liitokseen, komponenttiin tai ylempänä kerrottuun katkaisumerkkiin saakka. Johdinten liitoksen päällä käytettynä poistaa liitoksen, ja siihen tulevat johtimet seuraaviin liitoksiin saakka.
Poista johdin
Delete Wire
Johtimen päällä käytettynä poistaa valitun johdinviivan.
Lisää liitos
Add Junction
Lisää johdinliitoksen valittuun kohtaan.
Lisää nimiö
Add Label
Tällä annetaan johtimille nimiä.
Siirrä väyläliityntää
Move bus entry
Väyläliitynnän päällä käytettynä tämä ottaa väyläliitoksen (45-asteen kulmassa oleva johtimen pätkä) hiiren kursorin kyytiin. Seuraava klikkaus pudottaa liitoksen uuteen paikkaan.
Aseta väyläliityntä /
Set bus entry /
Tällä työkalulla väyläliitos saadaan käännettyä peilikuvaksi. Tällä ei ole sähköistä merkitystä, mutta monessa kohtaa piirtämistä helpottaa, ja kytkiksen luettavuutta parantaa, kun liitoksen saa näkyviin niin päin kun paremmalta tuntuu.
Poista väyläliityntä
Delete bus entry
Poistaa valitun väyläliitoksen.

Komponenttien ja tekstikenttien toiminnot
Siirrä tekstikenttää
Move Field
Kullakin komponentilla on kaksi komponenttiin sidottua tekstikenttää, tunnus ja arvo (Value ja Reference). Tällä toiminnolla voit siirtää sitä tekstikenttää, jonka päällä hiiren oikeaa on klikattu. Itse komponentti, sekä se toinen kenttä pysyvät paikoillaan.
Käännä tekstikenttää
Rotate Field
Katso edellinen. Tämä kääntää valittua tekstikenttää 90 astetta.
Muokkaa tekstikenttää
Edit Field
Katso edellinen. Tämä aukaisee ikkunan, jossa pääsee muokkaamaan kentän tekstiä.
Siirrä komponenttia
Move Component
Valitun komponentin siirto. Tämän valitsemalla komponentti tarttuu hiiren kursorin mukaan, ja hiiren vasemmalla saat pudotettua sen uuteen paikkaan. ESC:llä saat peruttua siirron.
Raahaa komponenttia
Drag Component
Toimii muuten samoin kuin edellinen, mutta siirtelee myös komponettiin liitettyjä johtimia, siten että kytkennät säilyvät.
Asemoi komponenttia
Orient Component
Tästä aukeavan sivuvalikon toiminnoilla saat käänneltyä valittua komponenttia 90 asteen kulmissa, sekä käännettyä komponentin peilikuvaksi.
Muokkaa komponenttia
Edit Component
Tästä aukeavan sivuvalikon toiminnoilla saat muokattua komponentin tunnusta ja arvoa, sekä saat avattua ikkunan jossa pääsee muokkaamaan komponentin asetuksia.
Kopioi komponentti
Copy Component
Tekee kopion valittuna olevasta komponentista. Kun valitset tämän toiminnon, komponentin kopio tarttuu hiiren kursorin mukaan, ja hiiren vasemmalla saat pudotettua sen uuteen paikkaan. Alkuperäinen komponentti jää paikalleen.
Poista komponentti
Delete Component
Tuskin kaipaa pidempää selitystä....

Sivun asetukset
Kun uusi suunnitteluprojekti on oppaan edellisen osan ohjeiden mukaan projektinhallinassa luotu, ja sen jälkeen ensimmäistä kertaa tullaan eeschema-ohjelmaan, piirtoalue on lähes tyhjä. Valmiina on ainoastaan kytkissivun reunaviivat, ja oikeassa alalaidassa näihin reunuksiin liittyvä, piirrustuksen nimiötaulukko. Nyt on hyvä hetki käydä katsomassa kuntoon sivun asetukset.

Tämä työkalupalkista löytyvä nappula avaa asetusikkunan, josta saadaan määriteltyä käytettävä paperikoko, sekä mimiössä näkyvät tiedot. Alla olevista kuvista näkee, miten asetusikkunassa annetut tiedot sijoittuvat nimiöön.

Käytettävät komponenttikirjastot
KiCad:in asennuksen mukana tulevat komponenttikirjastot riittävät moneen lähtöön, mutta monesti voi käydä niinkin, että jokin komponentti jää puuttumaan. Komponenttien piirrosmerkkikirjastoja (*.lib päätteisiä tiedostoja) voit etsiä internetistä, tai voit perustaa omia kirjastoja, ja piirrellä niihin itse tarvitsemiasi komponentteja. Omien kirjastojen ja komponenttien luontiin palataan oppaan myöhemmissä osissa.

Projektissa käytettäviä piirrosmerkkikirjastoja hallinnoidaan Preferences / Libs and Dir valikkopolusta löytyvällä työkalulla. Libraries-luettelossa on listattuna kaikki projektissa käytettävissä olevat kirjastot. KiCad:in asennuksen mukana tuleet peruskirjastot ovat aina automaattisesti mukana, kun uusi projekti luodaan.

Alla olevassa kuvassa listalle on lisätty yksi oma kirjasto. Siinä näkyy koko hakemistopolku, koska se sijaitsee eri paikassa, kuin KiCad:in omat kirjastot. Omat kirjastot voi toki laittaa myös oletushakemistoon (jakelusta riippuen, esim: /usr/share/kicad/library), mutta koska tuo hakemisto on rootin omistama, oma kotihakemisto, tai vaikkapa tiedostojärjestelmään liitetty verkkoasema, kuten tässä, on käytännöllisempi vaihtoehto.

Uusia kirjastoja voi lisätä Add ja Ins painikkeilla. Nuo toimivat muuten samoin, ainoa ero on se, mihinkä kohtaan listalla uusi kirjasto tulee. Remove poistaa valittuna olevan kirjaston listalta. Ei siis poista itse kirjastotiedostoa.

NetList Formats: valinnalla voidaan luotavan NetList-tiedoston formaatiksi valita joidenkin muiden piirilevyohjelmistojen käyttämiä formaatteja. KiCad:in käyttämä formaatti on listalla ylimpänä oleva Pcbnew. Jos valitset jonkin muun, tietänet mitä teet, ja kantanet itse seuraukset;-)

Ikkunan alareunan työkaluilla pääset vaihtamaan kirjastotiedostojen oletushakemiston ... jos tarvis on.

Kun halutut muutokset on tehty, ne tallennetaan Save Cfg painikkeella projektin *.pro tiedostoon.

Vinkki: Jos haluat että omat kirjastosi ovat aina automaattisesti mukana, kun luot uuden projektin, tämäkin onnistuu. kicad.pro on mallitiedosto, josta löytyvien asetusten mukaan proketinhallinta luo uuden projektin. Lisäämällä omat kirjastosi tähän tiedostoon, ne ovat jatkossa mukana, kun luot uuden projektin.

  • Ota kicad.pro auki tekstieditoriin. (Käyttämästäsi jakelusta riippuen, esim: /usr/share/kicad/template/kicad.pro)
  • Avaa toiseen tekstieditorin ikkunaan jonkin luomasi projektin (johon olet jo lisännyt haluamasi kirjastot) *.pro tiedosto.
  • Vertaa tiedostojen sisältöä.
  • Löydät helposti rivit, jotka sinun on kopioitava omasta *.pro tiedostostasi, kicad.pro tiedostoon.
  • Tallenna kicad.pro. Huom! Se on rootin omistuksessa, eli tämän joudut tekemään pääkäyttäjän oikeuksin.

    Komponenttien lisääminen kytkikseen
    Tällä oikean reunan työkalupalkin painikkeella lähtee liikkeelle uuden komponentin lisääminen kytkikseen. Aktivoi lisäystyökalu, ja klikkaa kytkiksessä sillä kohdalla, johonka haluat komponentin lisätä. Näin saat auki viereisen kuvan mukaisen ikkunan, jossa valitaan, millä tavoin uutta komponenttia lähdetään haeskelemaan.

    Ensimmäinen tapa. Jos tiedät millä nimellä hakemasi komponentti löytyy kirjastosta, voit käyttää hakukenttää. Kirjoita komponentin nimi, tai osa siitä Name:-kenttään ja klikkaa Search KeyWord-painiketta. Saat listan komponenteista, joihin hakusi natsaa, ja noista voit valita halutun komponentin...

    Toinen tapa komponentin valintaan on History List: jonne tulee näkyviin sellaiset komponentit joita olet jo käyttänyt kytkiksessä. Viereisen kuvan historialistassa on valittavissa diodin ja vastuksen piirrosmerkit. Klikkaa haluttu komponentti listalta aktiiviseksi, ja sitten OK-näppäintä...

    Kolmas tapa komponentin valintaan on komponentin valinta komponenttiluettelosta. Tämä on toimiva tapa silloin, kun osaat komponentin nimikkeen mukaan valita oikean. Klikkaa List All-painikketta, jolloin saat näkyviin kuvan mukaisen ikkunan.

    Tästä ikkunasta valitaan kirjasto, josta haettu komponentti löytyy. power-kirjastosta löytyy käyttöjännitesyöttöjen symboleita. device-kirjastosta löytyy yleisimpiä peruskomponentteja. conn-kirjastosta löytyy erilaisia liittimien kytkentäkaaviokuvia. linear-kirjastossa on erilaisia analogisia mikropiirejä. regul-kirjasto pitää sisällään yleisimmät jänniteregulaattorit. Jne. Jne.

    Valittuasi kirjaston, saat näkyviin uuden valintaikkunan, jossa on listattuna valitun kirjaston sisältämät komponentit.

    Viereisessä kuvassa on listaus device-kirjastoston komponenteista ja valittuna on "C" joka tarkoittaa tavallista polariteetitonta kondensaattoria, eli KerKoa tai PolKoa.

    Polariteettikondensaattorin merkki, eli ElKo tai TanKo, löytyy CAPAPOL-nimen takaa. Vastaavasti vastuksen piirrosmerkin nimenä on lyhyesti R.

    Valitse haluamasi komponentti, ja klikkaa sitten OK-näppäintä...

    Neljäs tapa komponentin valintaan on kirjastoselain. Tämä on hyvä erityisesti silloin, jos et komponentin nimen perusteella voi päätellä, onko kyseinen komponentti juuri etsimäsi.

    Klikkaa yllä esitellystä component selection ikkunasta By Lib Browser-painiketta, jolloin avautuu kirjastoselain, josta kuva alla.

    Selaimen vasemmassa reunassa on luettelo käytettävissä olevista komponenttikirjastoista. Keskisarakkeessa puolestaan näkyy luettelo niistä komponenteista, jotka löytyvät valittuna olevasta kirjastosta. Oikealla puolella taas näkyy komponenttiluettelosta valittuna olevan komponentin piirroskuva sellaisena kuin se kytkikseen tulee.

    Kirjastoselaimen työkalupalkin kaksi ensimmäistä painiketta ovat periaatteessa turhia. Niillä aukeaa valintaikkunat, joilla voidaan valita näytettävä kirjasto tai komponentti. Sama onnistuu kuitenkin halpommin, klikkaamalla haluttua kirjastoa/komponenttia vasemman reunan luetteloista. Kaksi seuraavaa näppäintä, joissa nuolet vasemmalle ja oikealle, selaavat valittuna olevan kirjaston komponentteja, mutta tuokin onnistuu yhtälailla, komponenttilistaa klikkailemalla.

    Seuraava neljän näppäimen ryhmä. Suurennuslasit zoomaavat esillä olevaa kuvaa. Maalipensselinäppäin suorittaa kuvan uudelleenpiirron. Neljäs näppäin zoomaa kuvan ikkunan kokoon sopivaksi.

    Erittäin olleellinen pikanäppäin löytyy työkalupalkista viimeisenä, oikeasta reunasta. Tätä vihreää nuolta klikkaamalla kirjastoselain sulkeutuu ja valittuna oleva komponentti tipahtaa kytkikseen...

    Kytkentäkaavion piirtäminen
    Nyt! Vihdoinkin, päästään itse asiaan, eli piirtelemään kytkentäkaaviota. Tosin vasta ensimmäistä harjoituskytkistä. Jos taas vertaisimme tilannetta Hornet pilotin koulutukseen, olisi nyt alkamassa ensimmäinen harjoituslento Vinkalla. Piirrämme kytkentäkaavion, ja oppaan seuraavissa osissa myös suunnittelemme piirilevyn Kytyrille. Toimi siis seuraavasti:

  • Avaa KiCad.
  • Luo uusi projekti, ja anna sille nimeksi kytyri. (Ohjeita oppaan edellisessä osassa.)
  • Klikkaa projektin hallinnasta auki kytkentäkaavioiden piirto-ohjelma eeschema.
  • Laita sivun asetukset ja nimiöosan tiedot kuntoon. (Ohjeet ylempänä tällä sivulla.)

    Sitten piirtämään. Kytyrin kytkentä rakentuu yhden IC-piirin ympärille, joten haetaan ensin se. Etsitään siis yllä olevan ohjeen mukaan LM741 opari, ja lisätään tämä kytkentäkaavioon.

  • Klikkaa komponentin lisäys työkalu aktiiviseksi.
  • Klikkaa kytkiksen piirtoalueella, suunnilleen alueen keskellä.
  • Klikkaa auenneesta valintaikkunasta List All-painiketta.
  • Klikkaa auenneesta kirjastoluettelosta linear-kirjasto aktiiviseksi, ja sitten OK.
  • Etsi auenneesta komponenttilistasta LM741, klikkaa se aktiiviseksi, ja sitten OK.

    Operaatiovahvistimen piirroskuva tulee näkyville kytkispohjaan, mutta se jää vielä roikkumaan hiiren kursoriin. Siirrä piirroskuva hiirellä halutulle kohdalle, eli tässä tapauksessa kytkispohjan keskelle. Hiiren vasemman painikkeen klikkaus pudottaa kuvan kursorin kyydistä, ja kuva jää paikoilleen kytkispohjalle. Nyt sen pitäisi näyttää suunnilleen tällaiselta.

    Lisätään sitten transistori BD539. Se löytyy device-kirjastosta, ja komponentin piirroskuvan nimenä on NPN. Tipautetaan transistori kytkispohjalle oparista katsottuna oikealle alaviistoon.

    Seuraavaksi kytkentään kuuluva ledi. Sekin löytyy device-kirjastosta, ja komponentin piirroskuvan nimenä on LED. Piirroskuva tulee näkyviin ja jää hiiren kursoriin roikkumaan. Nyt kuitenkin huomaamme, että ledin kuva on oletuksena vaakasuorassa, katodi oikealle päin. Haluaisimme kuvan kuitenkin pystysuoraan, katodi alaspäin. Meillä on käytettävissä kaksi eri tapaa hoitaa tilanne.

    1) Älä hipaisekaan hiiren vasempaan, vaan valitse hiiren oikea näppäin. Valitse avautuvasta valikosta Orient Component ja tästä avatuvasta sivuvalikosta Rotate + (R). Piirroskuva kääntyy 90 astetta ja nyt voit pudottaa sen hiiren vasemmalla, haluttuun kohtaan.

    2) Kuten ykkösvaihtoehdon valikkokomennosta jo saattoi päätelläkin, tälle toiminnolle on myös olemassa pikanäppäin. Siis älä taaskaan kajoa hiiren vasempaan, vaan paina näppäimistöltä R-kirjainta. Komponentti pyörähtää 90 astetta, ja jos se ei vieläkään ole halutussa asennossa, sitä voidaan ärrällä pyöritellä niin paljon kuin halutaan, ennen kuin komponentti hiiren vasemmalla pudotetaan paikoilleen.

    Toki komponentteja voidaan käännellä myöhemminkin, eli mikään pakko niitä ei ole lopullisiin asentoihinsa vielä tässä vaiheessa saada. Trankun ja ledin lisäämisen jälkeen kytkiksemme pitäisi näyttää suunnilleen tällaiselta. Ja muistetaan sekin, että hiiren rullaa pyörittelemällä voidaan milloin tahansa zoomailla kytkistä.

    Vastukset ja konkat löytyvät niinikään device-kirjastosta. Vastuksilla piiroskuvan nimi on R, tavallisilla konkilla, eli polariteetittomilla (kerkot, polkot), nimi on C, ja polariteettikonkilla (elkot, tankot) nimi on CAPAPOL. Lisää vastukset ja konkat kytkikseen, kuten aikaisemmatkin komponentit.

    Kun komponentteja lisäillään kytkikseen, ne saavat oletuksena tunnuksen. Esimerkiksi kaikki vastukset saavat tunnuksekseen R?. Jotkut piirilevyohjelmistot antavat komponenteille juoksevan numeroinnin (R1, R2, R3, jne.) jo komponentteja kytkikseen lisäiltäessä. Tämä on toisaalta hyvä, mutta voi aiheuttaa harmaista hiuksia vaikkapa silloin, jos numerointi haluttaisiin pitää halutunlaisena.

    Jos haluat komponenttien tunnukset määrättyyn numerojärjestykseen, lisää komponentit kytkikseen siinä järjestyksessä, kun haluat numeroinnin menevän. Tällöin numerointi on, komponenttien lisäyksen jälkeen, helppo laittaa kuntoon numerointityökalulla. Konkkien ja vastuksien lisäämisen jälkeen, kytkiksen pitäisi näyttää tällaiselta.

    Kun komponentit ovat paikoillaan, etsi tällainen painike yläreunan työkalupalkista. Tämä avaa numerointityökalun, jolla saamme laitettua komponenttien juoksevan numeroinnin kuntoon.

    Oletusasetuksilla komponentit numeroidaan siinä järjestyksessä, kuin ne on kytkispohjalle luotu. Annotate-näppäin suorittaa automaattisen numeroinnin.

    Automaatin lisäksi komponentien tunnuksia voi muutella myös käsin. Kytyrin alkuperäisessä kytkiksessä oparin tunnus on IC1 ja trankun tunnus TR1. Nämä on helppo korjata halutunlaisiksi.

    Vie hiiren osoitin muutettavan tekstikentän päälle, klikkaa hiiren oikeaa, ja valitse Edit Field. Näin pääset muokkaamaan komponentin tunnuksen halutuksi. Samalla tavoin pääset myös laittelemaan komponenttien arvot paikoilleen.

    Tämän jälkeen kytkiksen pitäisi näyttää suunnilleen alla olevan kuvan mukaiselta. Nyt itse komponentit ovat suunnilleen paikoillaan, mutta jotakin puuttuu vielä. Johtimet toki komponenttien väliltä, mutta liitännät, joilla käyttöjännite tuodaan kytkikseen, sekä muuntaja vielä puuttuvat.

    KiCad:in komponenttikirjastoista varmasti jonkinlainen muutajan merkki löytyisi, mutta koska lopullinen tarkoituksemme on suunnitella myös piirilevy, ja koska sille miljoonalaatikon pohjalta löytyneelle muuntajalle ei varmastikkaan nastajaoltaan sopivaa koteloa KiCad:in kotelokirjastosta löydy, teemme siten, että muuntaja jätetään suosiolla piirilevyn ulkopuolelle. Täten siis kytkikseen, samoin kuin piirilevyllekin valitsemme muuntajan sijaan, sopivan kaksinapaisen liitoksen, jonka kautta muuntajaan sitten kytkeydytään.

    Tarvitsemme siis kytkikseen kaksi kappaletta, kaksinapaisia liittimiä, toinen käyttöjännitesyötölle, toinen muuntajan kytkemiseen. Liittimiä löytyy conn-kirjastosta. Valitaan niistä CONN_2. Ja näitä siis lisätään kytkikseen kaksi kappaletta. Näiden tunnuksiksi tulee P? ja kuten komponentit, voidaan nämä liitimetkin numeroida joko automaattinumeroinnin työkalun ajamalla, tai sitten käsin.

    Tehdään liittimille vielä selventävät tekstit tekstityökalulla.

  • Klikkaa tekstityökalu aktiiviseksi.
  • Klikkaa jossakin ylemmän liittimen lähistöllä.
  • Kirjoita avautuneen syöttöikkunan Text-kenttään teksti Käyttöjännite.
  • Klikkaa OK.
  • Syöttöikkuna häviää, ja syötetty teksti ilmestyy kytkispohjalle, ja jää roikkumaan hiiren kursoriin.
  • Kuten komponentteja, myös tekstiä, voit pyöritellä näppäimistöltä R-näppäimellä.
  • Pudota teksti haluttuun kohtaan hiiren vasenta klikkaamalla.

    Tee samalla tavoin teksti myös muuntajan liittimelle, jonka jälkeen kytkiksen oikea yläreuna on jotakuinkin tällainen. Alempaa liitintä olisi ehkä hyvä siirtää hieman alemmas, jotta tekstit osuisivat paremmin liittimien kohdalle.

    Tämä käy helposti. Vie hiiren kursori siirrettävän komponentin päälle ja hiiren oikean takaa avautuvasta valikosta Move Component (M), jolloin komponentti jää kiinni hiiren kursoriin, ja on siitä hiiren oikealla pudotettavissa uuteen paikkaan. Vastaava pikanäppäin näppäimistöltä on M. Ja tekstejä voi myös siirrellä samalla tavoin.

    Sitten käyttöjännitteet ja maatasot. Kytyrin alkuperäisessä kytkiksessä maataso, elikä pariston miinukselta tuleva piuha, on piirretty siten että maatasoon kytkeytyvät liitokset on merkattu maatasoa kuvaavalla piirrosmerkillä. Käyttöjännite, eli pariston plus navalta tuleva sähkö, taas on johdotettu jatkuvalla viivalla. Periaatteessa näin voitaisiin tehdä myös KiCad:illä piirrettävässä kytkiksessä, mutta monimutkasempia projekteja silmälläpitäen, on parempi opetella heti alkuun parempi tapa. Käytämme siis myös käyttöjännitesyötön kuvaamiseen, tähän tarkoitettuja merkkejä.

  • Klikkaa jännitesyöttötyökalu aktiiviseksi.
  • Klikkaa kohtaa, johon haluat jännitesyöttöpisteen luoda.
  • Avatuvasta valintaikkunasta, klikkaa List All-painiketta.
  • Valitse avautuvasta listasta GND, ja klikkaa OK.
  • Valintaikkuna häviää, ja hiiren kursoriin jää roikkumaan kolmio, joka kuvaa maatason liitäntäpistettä.
  • Pudota liitäntäpiste haluttuun kohtaan hiiren vasemmalla.

    Tee samalla tavoin liitäntäpisteet myös käyttöjännitteen syötöille. Tähän voit käyttää vaikkapa +BATT-nimistä käyttöjännitesymbolia. Näitä käyttöjännitesymboleita sitten luot kaikkiin sellaisiin paikkoihin, joissa komponentin on kytkeydyttävä maatasoon tai käyttöjännitteeseen.

    Symbolit voi pudotella suoraan komponentin liitosmollukan päälle, jolloin kontakti syntyy suoraan, tai kuten viereisessä kuvassa, vähän etäämmälle, jolloin käyttöjännitesymboli ja komponentin liitosmollukka on yhdistettävä johtimella. Kannattaa käyttää selaista tapaa, joka kussakin tilanteessa on visuaalisesti selkeämmän näköinen.

    Välttämättä jokaiselle maatasoon tai käyttöjännitteeseen kytkeytyvälle komponentille ei tarvita omaa symbolia. Kytkispohjalla lähellä toisiaan sijaitsevia, samaan maatasoon tai käyttöjännitteeseen kytkeytyviä komponentteja voi johdotella toisiinsa, ja sitten yhdellä symbolilla liittää ne maatasoon tai käyttöjännitteeseen.

    Kytkispohjalle on nyt ripoteltu monenlaista osaa, joita olisi vähitellen alettava yhdistelemään. Tähän käytetään johtimia ja väyliä, joista väylien käyttöön palaamme hieman myöhemmin.

  • Klikkaa johtimenpiirtotyökalu aktiiviseksi.
  • Klikkaa kytkispohjalla pistettä, josta haluat aloittaa johtimen piirtämisen.
  • Pidemmissä johtimissa, klikkaile tarvittaessa välipisteitä johtimeen, jotta saat johtimen kulkemaan haluttua reittiä.
  • Klikkaa päätepistettä johon haluat johtimen päättää.

    Välipisteiden klikkaileminen ei ole tarpeellista lyhyissä, suorissa, tai yhden mutkan sisältävissä johtimissa, mutta pidemmissä johtimissa, joissa mutkia tulee enemmän, välipisteet ovat tarpeellisia, jotta johdin saadaan kulkemaan sopivaa reittiä. Välipistettä, eli tyhjää kytkispohjaa klikattaessa, johtimen piirto ei keskeydy. Sensijaan kun johdinta piirrettäessä klikataan komponentin tai jännitesyötön liitosmollukkaan, tai toiseen johtimeen, syntyy tähän klikkauskohtaan liitos, ja johtimen piirto keskeytyy siihen.

    Viereisessä kuvassa on piirreltynä muutamia ensimmäisiä johtimia kytyrimme kytkikseen. Johdinten liitokohdan täplän KiCad loi automaattisesti, kun olemassa oleen johtimen kylkeen tuotiin uusi johdin.

    Sitten vaan piirrellään samalla tavalla loputkin johtimet paikoilleen, jolloin kytkis alkaa näyttämään kytkikseltä, eli suunnilleen tuollaiselta kuin alla olevassa kuvassa. Ei vielä mikään kovin särmän oloinen, mutta alkaa siitä jo alkaa selvää saamaan.

    Kytkiksen särmäilyä voi sitten harrastaa vaikka loputtomiin. Komponentteja ja johtimia voi siirrellä, ja selitetekstejä kirjoitella. Myös piirtotyökalua voi käyttää kytkiksen eri osien erotteluun, tai muiden selventävien kuvioiden piirtelyyn.

    ERC, eli sähköinen sääntötarkastus
    Nyt kun kytkiksemme alkaa näyttämään valmiilta, voidaan sille seuraavaksi tehdä sähköinen sääntötarkastus. Etsi yläreunan valikkopalkista tällainen painike, ja klikkaa sitä, käynnistääksesi tarkastustyökalun.

    Options-välilehdeltä voit muutella tarkastuksessa käytettäviä sääntöjä. Yleensä noihin ei ole tarvis kajota, mutta esimerkiksi silloin jos tarkoituksellisesti olet kytkenyt logiikkaveräjiä rinnakkain lähdön kuormitettavuuden parantamiseksi, tarkastustyökalu tulkitsee kahden tai useamman lähdön yhteen liittämisen virheeksi, jollei sääntöjä tuolta osin käy rukkaamassa.

    Ruksaamalla Write erc report-valintaruudun. Tarkastusohjelma kirjoittaa raportin löytyneistä virheistä. Ilman tätä virheet osoitetaan ainoastaan kytkikseen ilmestyvillä nuolilla, jotka osittavat virheelliset kohdat. Tarkastus työkalu käynnistetään Test Erc-painikketta klikkaamalla.

    Kytkikseen ilmestyvät nuolet ovat aika pieniä ja väriltään vihreitä, eli eivät erotu kytkiksestä hirvittävän hyvin. Tästä syystä kirjallisen virheraportin ottaminen, varsinkin isommissa kytkennöissä, on hyvä idea.

    Pari virhettä meidän kytyrimme kytkiksestä löytyi, kuten viereinen kuva osoittaa. Oparin nastat 1 ja 5 ovat kytkemättä. Nuo nastat ovat ulkoista offsetin säätöä varten, ja niitä ei tässä kytkennässä tarvita.

    Tarkastustyökalu ei tätä kuitenkaan kykene ymmärtämään, vaan se saa hikan jokaisesta löytämästään, kytkemättömästä komponentin liitoksesta. Siksi tällaiset kytkemättömäksi tarkoitetut liitokset on erikseen merkittävä kytkemättömiksi.

    Muita virheitä, joista tarkistystyökalu älähtää, ovat logiikkapiirien, ja muiden digitaalisten piirien lähtönastojen kytkentä toiseen digitaaliseen lähtönastaan, tai muuhun epäsoveliaaseen paikkaan. Myös käyttöjännitesyöttöjen epäselvyyksiin työkalu osaa takertua, mutta mikään kaikkitietävä oraakkeli se ei todellakaan ole. Käyttöjännitteen ja maatason välinen oikosulku on sille ihan OK juttu, ja toisaalta välillä se voi herjailla aivan oikein olevistakin kytkennöistä.

    Mutta korjatkaamme Kytyrin kytkikseen jäänyt virhe. Valitse vasemman reunan työkalupalkista tällainen työkalu, ja klikkaile sillä ruksit kaikkiin sellaisiin liitospisteisiin, jotka tarkoituksella jätetään kytkemättä. Nyt tarkastustyökalu ei näihin enää puutu.

    Kun virheeliset kohdat on tutkittu ja korjattu, virheistä kertovat nuolet eivät kuitenkaan poistu. Kaikki nuolet kytkiksestä saa siivottua menemällä uudestaan tarkastusohjelmaan, ja klikkaamalla sieltä Del markers-painiketta. Yksittäisiä nuolia saa poistettua, klikkaamalla nuolen päällä hiiren oikeaa, ja valitsemalla avautuvasta valikosta delete Marker.

    Väylien käyttö
    Kytyrin kytkis on sen verta simppeli, jotta siinä ei edes esimerkin vuoksi kannata lähteä väyliä käyttämään. Monimutkaisemmissa kytkennöissä väylät sensijaan ovat erittäin hyödyllisiä, joten käykäämme tätä aihetta hieman tarkemmin lävitse.

    Mikä se väylä sitten on? Digitaalielektroniikkaa tuntevat tämän varmasti tietävätkin hyvin, mutta selitetään nyt hieman. Jos meillä olisi useampia johtimia, jotka on niputettu saman muovikuoren sisään, tällöin puhuisimme kaapelista. Tietotekniikassa taas, meillä voisi olla vaikkapa 8 bittinen dataväylä prosessorin ja muistipiirin välillä, eli toisinsanoen kahdeksan rinnakkaista johdinta, jotka muodostavat väylän. Tulikohan tämä nyt väännettyä turhankin paksusta rautalangasta? Yksi rautalanka olisi johdin, mutta nippu rautalankoja voisi muodostaa väylän;-)

    Yhtälailla kytkentäkaaviota piirrettäessä voimme niputtaa useampia johtimia yhdeksi nipuksi, eli väyläksi. Tilanteen mukaan, yhden väylän voi muodostaa vaikkapa mikrokontrollerin portilta, oheislaitteelle menevät kahdeksan johdinta, tai tarpeen mukaan voimme niputtaa samaan väylään muitakin johtimia. Väylässä voi olla vaikkapa vain yksi johdin, mutta tässä ei taas olisi järkeä, koska yksittäinen johdin on helpompi piirtää, kuin väylä.

    Viereinen kuva selventänee, toivottavasti, väylien käyttöä mikrokontrollerikytkennässä. Tuossa voisi sanoa olevan kyseessä "sekaväylän", koska siinä on samaan väylään liitetty kontrollerin usemmankin portin johtimia. Jopa kiteen johtimet on vedetty tässä väylän kautta, ihan vain siksi, koska kiteelle ja sen konkille ei olisi kuvassa ollut enää kunnolla tilaa, tuossa kiteen liitäntänastojen läheisyydessä. Piirilevysuunnittelun puolella tämä ratkaisu ei haittaa, koska siellä väyliä ei huomioida. Piirilevyn suunnitteluun siirryttäessä väylä siis purkaantuu yksittäisiksi johtimiksi. Levyn siis voimme suunnitella siten, että kiteen foliot jäävät mahdollisimman lyhyiksi.

    Kuvasta näemme senkin, että samaa johdinta voidaan haaroittaa väylästä ulos useammastakin kohdasta. Tässä esimerkissä kontrollerin ohjelmointisignaalit mosi, miso ja sck ovat normaalikäytössä datajohtimina, joten ne on väylästä haaroitettu kuvan alareunan ohjelmointiliittimelle, sekä vasemman reunan puskuripiireille.

    Jokainen johtimen liitos väylään on nimetty. Nimeäminen on tehtävä, paitsi siksi, että kytkentäkaaviota lukeva ihminen tietää, minne mikäkin väyläliitos on kytköksissä, ennenkaikkea siksi, jotta piirilevysuunnittellun siirryttäessä, väylän purku yksittäisiksi johtimiksi onnistuu.

    Väyliä voi yhdessä kytkentäkaaviossa olla yksi tai useampia, tai ei ollenkaan. Väyliin voi tehdä mutkia, ja niitä voi myös haaroittaa. Seuraavassa yksityiskohtainen ohje väylän ja väyläliitoksen piirtämiseen.

    1. Väylän piirto. Kuvassa kaksi vastusta, jotka haluaisimme liittää toisiinsa väylän kautta. Aktivoi väylän piirron työkalu, ja piirrä väylää (sininen viiva) kuten piirtäisit johdinta. Ainoa ero se, että väylä ei koskaan ala, eikä pääty komponentin liitäntänastaan, tai johtimeen. Piirron lopetus onnistuu tuplaklikkaamalla tai hiiren oikean takaa avautuvasta valikosta.

    2. Väyläliitoksien piirto. Aktivoi työkalu, ja klikkaa kytkispohjalla, suunnilleen sillä kohdalla johon haluat väyläliitoksen luoda. Väyläliitos jää roikkumaan hiiren kursoriin. Väyläliitoksen voi tarvittaessa kääntää peilikuvaksi, valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta set bus entry / valinnan. Raahaa liitos hiirellä haluttuun kohtaan, ja pudota se paikoilleen hiiren vasemmalla.

    3. Johtimien piirto. Aktivoi johdintenpiirtotyökalu. Piirrä johtimet väyläliitoksilta komponenteille, aivan samalla tavoin kuin tavalliset komponenttien väliset johtimet.

    4. Väyläliitokseen tulevan johtimen nimeäminen. Aktivoi nimeämistyökalu, ja klikkaa kytkispohjalla, suunnilleen sillä kohdalla johon haluat nimitekstin luoda. Anna nimi avautuvaan syöttöikkunaan, ja klikkaa OK, tai kuittaa enterillä. Nimiteksti jää roikkumaan hiiren kursoriin, jossa sitä voi tarvittaessa näppäimistön R-näppäimellä pyöritellä. Raahaa nimiteksti hiirellä haluttuun kohtaan, ja pudota se paikoilleen hiiren vasemmalla. Nimitekstin kohdistuspiste on tekstin vasemmassa alareunassa, ja sen on oltava nimettävän johtimen päällä. Yhteys vastuksien välille on syntynyt, kun molemmat väyläliitoksiin tulevat johtimet on nimetty samalla nimellä.

    Kytkentäkaavion tulostaminen
    Kytkentäkaavion tulostaminen sujuu pitkälti saman tapaan kuin tulostukset muissakin ohjelmissa, joten tästä aiheesta en kovin pitkää romaania kirjoita ... novellin korkeintaan. Viereisen kuvan mukainen tulostusikkuna aukeaa ylätyökalupalkin printterin kuvasta.

    Options osiosta voidaan määritellä tulostukseen viivoille minimipaksuus. Arvoa voi olla tarpeen kasvattaa esimerkiksi silloin, jos printteri tykkää tulostaa ohuimmat viivat niin ohuina, että niistä ei enää saa selvää. Print Sheet Ref täpällä valitaan, tulostetaanko kytkiksen ympärille reunaviivat ja nimiötaulukko, vai jätetäänkö ne tulosteesta pois.

    Preview napista saa esikatselukuvan tulosteesta. Print ja Print Setup vievät kummatkin tulostusasetusikkunaan, josta valitaan haluttu tulostin, sekä tulostusasetukset. Lisäksi tulostinluettelossa on valittavissa myös tulostaminen PDF- tai Postscript-tiedostoon.

    Netlist-tiedoston luonti
    KiCad-oppaan kolmas osa alkaa olemaan vähitellen finaalissa, mutta yksi tärkeä juttu on vielä käsiteltävänä. Tällä ylätyökalupalkin painikkeella avautuu Netlist-tiedoston luova työkalu.

    Netlist-tiedostohan on se tiedosto, jolla tiedot kytkiksen sisältämistä komponenteista ja kytkennöistä välitetään kotelonvalintaohjelmaan, ja siitä edelleen piirilevysuunnittelun puolelle. KiCad:in suomennetuissa versioissa Netlist-tiedosto on nimetty liitostiedostoksi.

    Netlist-tiedoston luonti on helppoa kuin heinän teko. Klikkaa Netlist-painiketta, jolloin avautuu tiedostonvalintaikkuna. Siellä on oletushakemistona projektille luotu hakemisto, ja tiedostonimenä valmiina projektin_nimi.net. Tällä oletusnimellä se kannattaa tallentaa, koska kotelonvalintaohjelma ja piirilevysuunnittelu osaavat sitä tuolla nimellä hakea. Hyväksy tallennus, ja anna mennä vanhan päälle, jos siellä vanha tiedosto on olemassa. Valmis.

    Keskimmäiset kolme välilehteä ovat muuten samanlaisia, kuin tämä vasemman puolimmainen Pcbnew-välilehti, sillä erotuksella, että noiden avulla pystytään luomaan muiden piirilevyohjelmistojen formaatissa olevia liitostiedostoja. Add Plugin-välilehdellä voit ulkoista ohjelmistoliitännäistä käyttämällä luoda liitostiedostoja muissakin formaateissa. Näistä välilehdistä ei kuitenkaan kannata välittää, jos pelkän KiCad:in kanssa touhuilet.

    Nyt on kytkentäkaavio piirretty, ja Netlist-tiedosto luotu. Tässä vaiheessa voit eechema:n jättää joko taustalle auki, tai sulkea sen. Niin ... ja jos et vielä ole kytkistä tallentanut, niin nyt viimeistään on hyvä aika tehdä se. Nimellä tallentamistahan ei projektinhallinnassa perustettuun projektiin liittyvän kytkiksen tallennuksessa normaalisti tarvita. Ylätyökalupalkissa olevan levykkeen kuvan käyttö riittää. Projektin seuraava vaihe onkin sitten komponenttien koteloiden valinta, ja sitä aihetta käsitellään oppaan seuraavassa osassa...

    Edellinen osa   Sisällysluettelo   Seuraava osa

    Tulostuskelpoinen sivu

  • harraste ELEKTRONIIKKA - ©Kari Huhtama, Iittala