SISÄLTÖ
MILJOONALAATIKKO
Sekalaista elektroniikkaharrastajan tarvitsemaa tietoa, taulukoita, laskukaavoja, yms.
KIRPPIS
Elektroniikkaharrastajan kauppapaikka.
PIIRROSMERKIT
Elektroniikan, sähkötekniikan ja rakenussähköpiirrustusten piirrosmerkkejä.
RAKENNUSOHJEET
Kytkikset, piirilevykuvat, ja muut rakenteluohjeet pariin elektroniikkaprojektiin.
ARTIKKELIT
Elektroniikasta ja sähköstä yleensäkin, kirjoittelemiani juttuja, asiasta ja asian vierestä.
U.K.K.
Usein Kysytyt Kysymykset.
KÄRY KÄVI
Enemmän tai vähemmän hauskoja tapahtumia elävästä elämästä.
SALAISET PAHEET
Elektroniikkaharrastajan salaiset paheet... sovellettavissa omalla vastuulla.
LINKIT
Linkkejä sinne ja tänne.
PALAUTE
Näihin sivuihin liittyvä palaute, sekä elektroniikkaan liittyvät kysymykset tänne.
ETUSIVULLE
|
OMAT SÄHKÖISET TAUSTANI

 |
|
Sitten seuraakin näiden elektroniikkasivujen taatusti kuivin osuus. Mutta kaipa sitä on pakko
edes jotenkin yrittää selittää, miten tällainen sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan
pahimman kerran höyrähtänyt yksilö, on päässyt tähän maailmaan muodostumaan.
Aloitetaanpa tarina siis aivan alusta...
|

Tarinan taustat
Todennäköisiä "syyllisiä" vallitsevaan tilanteeseen löytynee kaksi kappaletta. Ensinnäkin
vaarini, joka Kannakselta sotareissulta palattuaan, loi elämänuransa sähköasentajana silloisessa
Kalvolan Sähkössä. Sittemmin pienet sähkölaitokset sulautuivat isompiin, ja Kalvolan Sähköstäkin
tuli Hämeen Sähkö, jonka palkkalistoilla vaarini palveli eläkevuosiin saakka.
Nykyäänhän tämän firman töpseleistä valuu enää pelkkää pakkoruotsia.
Toinen syyllinen on ilman muuta serkkuni, joka aikoinaan 70-80-luvuilla, harrasti
elektroniikkarakentelua. Sittemmin serkkupojan elektroniikkaharrastukset lienevät jääneen
vähemmälle, joskin työsarka on hänelläkin sähkölaitteiden ... tarkemmin sanoen hitsauslaitteiden
parissa.
Suvusta lienee siis periytyneet ne geenit, jotka ovat taanneet sen, että kiinnostusta
sähköön ja elektroniikkaan on piisannut vaahtosammuttimen kokoisesta saakka. Viereinen
kuvatallenne on muistoina niistä ajoista kun sain purettavakseni ensimmäisen radion.
Kyseessä oli palvelusvuotensa päättänyt vanha putkiradio, josta tuli revittyä irti kaikki
mitä sivuleikkureilla ... ja vähän järeämmilläkin työkaluilla irtosi. Ensimmäisen
sähköiskuni taisin saada jo jonkinverran ennen tätä radion
sisäkaluihin perehdyttänyttä tutkimusprojektia.
|
|

Tieteellinen tutkimusmatka putkiradion sisuksiin.
|
Siitä se harrastus sitten lähti kehittymään, ja kuten elämässä yleensäkin, tässäkin oli
huippuhetkiä ja aallonpohjia ... siis onnistuneita laitteita, sekä savun pöllähdyksiä
tehotrankun kappaleiden sinkoillessa kokeiltavasta kytkennästä.
Nykyään elektroniikka on muuttunut harrastuksesta ammatiksi, joten työpäivän jälkeen kotiin
tultua tulee enää harvemmin tartuttua kolviin. Elektroniikkaharrastajan henki meikäläisessä
kuitenkin asustaa vielä sitkeästi ... tuskin muuten olisin näitä sivujakaan väsäillyt.

Virityksiä joka lähtöön
Rakenneltua on tullut uran aikana kaikenlaista. Monet viritykset ovat jääneet virityksiksi,
jotkut on tullut viimeisteltyäkin. Toiset ovat olleet tarpeellisia, toiset tarpeettomia.
Pääosa kehitelmistäni on ollut sellaisia, jotka on alusta lähtien räätälöity pelkästään
omiin käyttötarkoituksiini sopiviksi. Vähemmistönä on siten syntynyt melkoinen määrä niitäkin
projekteja, joista joku muukin on kiinnostunut.
Johonkin näiden välimaastoon kai sijoittuu tämä seuraavakin.
Finlandiapullolle piti tyhjentämisen jälkeen keksiä uusiokäyttöä, joten hetken aikaa
kierrätysmahdollisuuksia pähkittyäni hankin läjän superkirkkaita ledejä. Neljä sinistä ja
kahdeksan valkoista. Nämä kiinni piirilevyyn, siten että siniset ledit tulivat keskimmäiseen
ryhmään ja valkoiset reunoille. Ledisatsi pulloon, ja palamaan 12Vdc jännitteellä.
Pelkän koristearvon lisäksi pullolla on oma merkityksensä myös valaistuksessa.
12 superkirkasta lediä riittää antamaan koko huoneeseen vähäisen perusvalaistuksen. Kun pullo
on vielä kytkettynä 12 voltin akkuvarmennettuun syöttöön, antaa pullo katkottoman valaistuksen
myös sähkökatkosten aikana. Tähän taas idean antoivat viimeaikaisten myrskyjen aiheuttamat
sähkökatkokset.
Pullon röpeliäinen lasipinta antaa valoon mukavan efektin. Valon värit ja värijakautuma
luontuvat hyvin yhteen pullon etiketin, ja sen mukaisen teeman kanssa. Rakennustyön ehdottomasti
pitkäpiimäisin vaihe oli johtoa varten tarvittavan reiän kairaaminen pullon alaosaan ... parhaita
mahdollisia työkaluja kun ei ollut tähän käytettävissä. Mutta pakko todeta,
että lopputulos korvasi vaivan.
|
|

Pullonkin voi kierrättää monella tavalla.
|

Kehitysympäristö
Minkälaisessa ympäristössä nämä sekalaistakin sekalaisemmat projektit sitten ovat syntyneet?
Kuva kertonee enemmän kuin tuhat sanaa, joten sen pidemmittä puheitta...
Oikealle jäävä pienempi työtaso on varattu lastuavalle työstölle ... siis lähinnä piirilevyjen
poraukseen, ynnä muuhun vastaavaan, krouvimpaan työskentelyyn. Tämän työtason päältä löytyvät
myös komponenttilaatikostot, jotka sisältävät pääosan vuosien varrella kertyneestä, käytetystä
ja uudesta komponenttivalikoimasta.
Vasemman puoleinen työtaso onkin sitten varattu kaikelle mahdolliselle muulle hommalle.
Juotoshommat, laitteiden kasaaminen, paperihommat, yms. hoituvat tällä pöydällä, ja mikäli
siinä harrastustoiminnan sivussa kerkeää vielä jotain haukkaamaan naamaansa, toimii tämä
työtaso toisinaan myös ruokapöytänä.
Työtasojen väliin jäävä hyllykkö tarjoaa paikat virtalähteille, sekä hyllytilaa pikkutavaralle.
Ylemmässä kuvassa näkyvä sininen murikka on juurikin saman 0...24 voltin teholähteen
protokappale, jolle löytyy myös rakennusohjeet sivuiltani.
Työtasojen pistorasioiden syöttö muuten tulee suojaerotusmuuntajan kautta, joten "sähkölabran"
turvallisuusnäkökohdatkin on huomioitu.
Oskilloskooppi tuli aikoinaan hankittua ikään kuin heräteostoksena erään messureissun
yhteydessä ... pitihän nyt messutarjous hyödyntää. Merkki on Hungchang, ja laatutasoltaan
laite on ... no, sellainen meikäläisen vaatimustasoon riittävä. Jokatapauksessa helvetin
hyödyllinen kapine monien systeemien kehittelyssä ja vianetsinnässä.
IC-piirien ja niiden kantojen säilytysputket olivat pitkään ongelmallinen säilytettävä.
Nippu oli milloin minkäkin hyllyn kulmalla, ja pienimmästäkin tönäisystä oli puolet putkista
lattialla. Lylyn viestivarikon myymälästä kuitenkin löytyi apu ongelmaan. 152 millisen
haupitsin hylsy on kuin tehty IC-putkille.
|
|

Hungchangin skooppi ja 152mm:n haupitsin hylsy.
|

Maisemia
Ympäristö on yksi sellainen elementti, josta voi imeä voimavaroja kaikenlaisiin luoviin
harrastuksiin ... kuten nyt elektroniikkarakenteluun. Alla olevassa kuvassa on kehitysympäristö
kuvattu hieman etäämpää, pikkuisen yläviistosta.
Paikka ei ole aivan niin metsän keskellä kuin kuvasta voisi kuvitella. Kahdelta ilmansuunnalta
löytyy lähinaapurustoa, kolmannelta vähän pienempi metsäläntti, ja vain neljänneltä suunnalta alkaa
laajempi metsäalue ... teiden ja peltojen rikkomana tosin.
Lähin taajama, Iittala, löytyy kolmen kilometrin päästä. Siis juuri sopivan lähellä,
mutta toisaalta tarpeeksi etäällä, taaten näin alueen rauhallisuuden.
Mitenkä tämä kaikki sitten enää liittyy elektroniikkaan ... se jätettäköön
jokaisen itsekseen pähkittäväksi.
|
|

Hämäläismaisemaa Kalvolan kunnan, Keikkalan kylän, Franssilanmäestä, Mäntymaan tilalta.
|
|