harraste E L E K T R O N I I K K A

SISÄLTÖ
MILJOONALAATIKKO
Sekalaista elektroniikkaharrastajan tarvitsemaa tietoa, taulukoita, laskukaavoja, yms.
KIRPPIS
Elektroniikkaharrastajan kauppapaikka.
PIIRROSMERKIT
Elektroniikan, sähkötekniikan ja rakenussähköpiirrustusten piirrosmerkkejä.
RAKENNUSOHJEET
Kytkikset, piirilevykuvat, ja muut rakenteluohjeet pariin elektroniikkaprojektiin.
ARTIKKELIT
Elektroniikasta ja sähköstä yleensäkin, kirjoittelemiani juttuja, asiasta ja asian vierestä.
U.K.K.
Usein Kysytyt Kysymykset.
KÄRY KÄVI
Enemmän tai vähemmän hauskoja tapahtumia elävästä elämästä.
SALAISET PAHEET
Elektroniikkaharrastajan salaiset paheet... sovellettavissa omalla vastuulla.
LINKIT
Linkkejä sinne ja tänne.
PALAUTE
Näihin sivuihin liittyvä palaute, sekä elektroniikkaan liittyvät kysymykset tänne.
ETUSIVULLE

 


Poistututtaako?
Muutakin löytyy
kuin vain
elektroniikkaa.
Julkaistu:13.05.2010
Muokattu: 
U. K. K.
Usein Kysytyt Kysymykset

LM741 oparin lähdön jännite
 
> Kokeillaanpa kepillä jäätä, varsinkin kun ovat sulamaan
> päin! Eli en tiedä,
> luetko tämän vaiko etkö.
 
Kyllä sitä tähän saakka on vielä kerennyt kaikki viestit
sentään lukemaan .... aivan kaikkiin en kyllä kerkeä
vastailemaan, mutta isompaan osaan nyt ainakin.
 
> Kysymykseni on Sinulle varmasti helppo vastattava.
>
> Käytän jännitekomparaattorina piiriä LM741, opamppi,
> joka mielestään nollatilassa ollessaan antaa nastasta
> 6 ulos noin 1.5 volttia. Sitten kun piiri antaa "täydet"
> ulos, niin jännite on noin 9 volttia (tarkkailen
> 12V akun jännitetilaa). Ihan ok tähän asti.
 
Tämän saman "ominaisuuden" kanssa tuli itsekkin aikoinaan
tapeltua, kun noita XX741 tyypin opareita vielä käytin.
Nykyään tulee yleensä tuollaiseksi perusopariksi valittua
LM324 nelikköopari.
 
Missään oparissa ei lähdön jännite pääse täysin
käyttöjännitteeseen saakka, mutta kuitenkin aikas lähelle.
Esim tuon LM324:n kanssa ei tällaista kikkailua tarvitse
harrastaa, vaan sillä pääsee ohjaamaan trankkua
ns. normaalilla kytkennällä. XX741 oparit taitavat tässä
suhteessa olla surkeimpia saatavilla olevia.
Emenpi noi kai alunperin on vahvistinkäyttöä varten
suunniteltu.
 
> Haluaiain kuitenkin opampin ulostulon perään releen,
> jota ohjaamaan PNP BC546.
 
Google kyllä väittää että tuo olisi NPN.
 
> Emitteri maihin, ilman vastustako? Kollektori releelle,
> suojadiodin  kanssa, ok. Mutta! Mikä olisi sopiva
> kantavastuksen arvo? Rele on reed-tyyppinen,
> kelavastus 1kOhmia. Trankku ei saisi siis reagoida
> tuohon 1.5V jännitteeseen, vaan vasta suurempaan
> sellaiseen, jonka 741 antaa ulos
> ihan niin kuin toiminnan tarkoitus onkin.
 
Kyllä tuon suht simppelillä kytkennällä saa pelaamaan.
Pistin liiteeksi kuvan, jossa on kaksi, pitkälti saman
tyyppistä vaihtoehtoa tuon toteutukseen. Ekassa jännitettä
pudotetaan kolmella sarjaan kytketyllä piidiodilla.
Joku 1N4148 tai mikä tahansa vastaava käy tuohon
mainiosti. Kolme piidiodia sarjassa pudottaa jänitettä
noin 1,8 volttia. Toisessa jännitteen pudotus on hoidettu
zenerdiodilla. Mikä tahansa 2...6 voltin pienitehoinen
zenerdiodi sopii tuohon.
 
R2/R4 sitten ovat kantavastuksina. 4,7 ... 22 kilo-ohmia
noin hihasta ravistettuna, on sopiva arvo jolla kytkennän
saa pelamaan. R1/R3 on varmistamassa, että
jännitepudotuksen läpi mahdolisesti pääsevä vähäinen
vuotovirta menee maihin, eikä pääse ohjaamaan trankkua
johtavaksi. Vastusarvot näihin saavat olla samaa luokkaa
kuin kantavatuksille.

 Paluu U. K. K. sivujen päävalikkoon Hämäräkytkin ja LED-vilkku

Käsiteltyjä kysymyksiä yhteensä 692 kappaletta.
Viimeisin lisätty viesti: ElKo:n pudonnut kapasitanssi, ja vähän muistakin arvoista 13.12.2018

Tulostuskelpoinen sivu

harraste ELEKTRONIIKKA - ©Kari Huhtama, Iittala